Kuvaaja


Olen 23-vuotias nuori Iisalmesta, Pohjois-Savosta. Painoin valkolakin päähäni 4.6.2012 merkiksi opintourakastani lukiosta, mutta mikään jatkokoulutuspaikka ei minua huolinut alkavalle lukuvuodelle. Jäin kuitenkin asumaan kotikaupunkiini ja treenaamaan Venta-tammaani. Opiskelen tällä hetkelä hätäkeskuspäivystäjäksi Kuopiossa.

Olen harrastanut hevosia pienestä asti, kun keppihevosleikit vaihtuivat 90-luvun lopulla oikeisiin hevosiin olen ollut onnekas alku-urallani. Alkuopetuksen sain ystäväni hevosella ja ratsastuskoulutuntien rinnalla minulla on ollut jatkuvasti erinäisiä hoito- ja vuokrahevosia, joiden kanssa olen opetellut hevosmiestaitoja. Tuntiratsastajaksi siirryin 2003 Koljonvirran Ratsastuskeskukselle. Vaikken ole vuosiin ratsastuskoulun tunneilla käynyt, osallistun aktiivisesti tallin järjestämiin valmennuksiin, sekä kuulun Koljonvirran Ratsastajat seuraan.

Yksi Elämäni Hevonen oli ruotsin kylmäveritamma Slorina eli Murre (1985-2011), joka eli pitkän elämän. Kuuluin vanhan tamman arkeen useita vuosia ennenkuin jouduin sanomaan maailman kultaisimmalle ja kilteimmälle tammalle hyvästit. Murren kuoleman jälkeen päätin lyödä hanskat tiskiin, mutta löysinkin itseni uuden vuokraruunan selästä. Ruuna vaihtui muutaman kuukauden jälkeen tammaan - Ventaan (1997-2014). Ventan lähdettyä laukkaamaan taivaslaitumille heinäkuussa 2014 ostin vielä samassa kuussa uuden hevoseni, torinhevosruunan Ootuksen.

Hevosvalokuvaus on uusin harrastukseni, sekin jo tosin vuodelta 2004. Ratsastuskoulusta kuoli sinä talvena tuntiponi, eikä minulla ollut ensimmäistäkään valokuvaa siitä. Aloin ikuistamaan itselleni tuttuja hevosia valokuviin, mutta pian huomasin istuvani kilpailukenttien laidalla kuvaamassa "hienoa suomenhevosta" tai "erikoisen väristä puoliveristä". Olen aina pyrkinyt ja pyrin edelleen dokumentoivaan kuvaukseen. Kameroitteni suljin on napsahdellut vuosien varrella yli miljoona kertaa, joten kokemusta on karttunut melkoisesti. Tärkeimpänä motivaattorina on rakkauteni hevosiin ja valokuvaamiseen.

Vapaa-aikani on erittäin rajallista, sillä arkeni on kiireistä ja tarkkaan ohjelmoitua. Vapaapäiviäni vietän tallilla, kameran kanssa hevoskilpailuissa tai erilaisia projekteja tehden. Olen kiinnostunut tatuointitaiteesta ja säännöllisesti haaveilen värittäväni ihoani vielä enemmän.

4 kommenttia:

  1. Heei, ajattelin kysäisä että millainen kamera sulla on?(: Ja mitä suosittelisit aukoksi, ja suljinajaksi hevosia kuvatessa?(: Omistan nimittäin Nikonin d3100 kameran ja laatu on hieman järkyttävä.. T. Aloitteleva hevoskuvaaja..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla on käytössäni Nikon D90 & Nikon D200.
      Aukko ja suljinajan määrittäminen "etukäteen" on mahdotonta, sillä valaistus, haluttu syväterävyys ja kohteen nopeus vaikuttavat näihin. Urheilukuvauksessa tarvitaan suljinajaksi vähintään 1/60 jotta kohde on pysähtynyt kuvassa.

      Poista
  2. En haluaisi masentaa, mutta historianopintoja kannattaa miettiä tarkkaan. Oon kohta maisteri, ihan kivat opinnot oli ja nautin opiskeluajasta, mutta nyt jatkan hoitoalan hommia, joita oon koko opiskeluajan tehnyt. Historia on kiinnostanut pienestä asti, mutta kyllä menee maku koko touhusta, kun monta vuotta opiskelee ja sitten on sata maisteria yhtä työpaikkaa kohti. Täytyy olla hirveän sinnikäs ja alussa valmis tekeen töitä melkeimpä ilmaiseksi. Sijaisuuksiakaan ei oikein enää irtoa, kun nykyään ei enää sairastuneen opettajan tilalle kovin helposti tuuraajaa oteta. Suosittelen lämpimästi vaikka hätäkeskuspäivystäjän ammattia ja sitten historiaa voi harrastaa vaikka avoimessa yliopistossa, jos heppailulta ehtii. :) -maija

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista, olen hyvin tietoinen tämän alan ongelmasta, mikä onkin aiheuttanut sen "turha yrittää, kun muakin parempia on" -asenteen. Tosin tällä hetkellä unelmina siintää lottovoitto ja auringonlaskuun laukkaamiset Ventalla. Enää se lottovoitto puuttuu... :)

      Poista